Submit Article

If you would like to submit an article, click the button below.

Navigation

<-- Back to Current Category

LOMAKORVAUSTEN JA LOMAOIKEUDEN TURVAAMINEN PÄTKÄTÖISSÄ

By: Jukka Vuokko, Fri Dec 9th, 2005 08:09:06 PM

RAKENTAJA-lehdessä nro 19/2005 julkaistu teksti (sivu 22, jatk. s. 33)

Kirjoittaja:

Jukka Vuokko info@vuokko.info

LOMAKORVAUSTEN JA LOMAOIKEUDEN TURVAAMINEN PÄTKÄTÖISSÄ

Rakentaja-lehden numerossa 18/2005 työoikeuden professori Seppo Koskisen kirjoitus määräaikaisten vuosilomaetuuksista oli tervetullut selvitys uudesta vuosilomalaista.

Vuosilomalain muutos selvittää jossain määrin sekavaa lomaoikeuskäytäntöä määräaikaisissa töissä (lue: pätkätöissä). Laki ei kuitenkaan anna työkaluja toiseen, varsinaiseen lomakorvauksen maksuun liittyvään ongelmaan.

Vaikka lomakorvaus tulee maksaa erillisenä eränä, moni pätkätyöläinen saa sen käyttöönsä työsuhteen päättyessä ja jos näitä työsuhteita on kymmeniä vuoden aikana, lomakorvaus "valuu" osaksi palkkaa ja hämärtää lomakorvauksen varsinaisen tarkoituksen: talouden turvaamisen loman aikana. Tämä liukuminen johtaa usein myös palkkatason hämärtymiseen. Tilille tullutta lomakorvausta käsitellään kuin sen ansaintaan käytetyn ajan palkkana eikä palkkana, joka maksetaan vapaa-ajan, loman ansiona. Lomakorvaus vaikuttaa myös sosiaalisiin tukiin - tilille tullut raha, jonka pitäisi mahdollistaa loman viettäminen lomanmääräytymisvuoden jälkeen lomakautena, käsitellään tulona, joka on välittömästi käytettävissä, ja siten romutetaan taloudelliset mahdollisuudet loman viettämiseen.

Usein "hämärän rajamailla" olevissa työsuhteissa lomakorvaus jää enemmän tai vähemmän saamatta. Yrityksissä, joiden kilpailukyky perustuu minimoituihin palkkakustannuksiin, jäävät palkan oheiskulut usein maksamatta ja monesti yritys on lopputilien ja lomakorvausten maksun aikaan jo pumpattu tyhjäksi ja työnantajamaksujen lisäksi lomakorvauskin on vaaravyöhykkeessä.

Nykyinen käytäntö aiheuttaa vääristymiä ja epätasa-arvoisuutta

Ansaittu lomakorvaus myös vaikuttaa työttömyyskorvauksen alkamiseen laskennallisena työsuhdeaikana vaikka työsuhde olisikin päättynyt loman määräytymisvuoden aikana ja loman pitäminen ei ole sijoittunut työsuhteen voimassaoloaikaan eikä yleensä myöskään lomakauteen.

Nykykäytäntö johtaa siihen, että pätkätyöntekijä on lomalla jokaisen työsuhteen jälkeen ja etsii samalla uutta työpaikkaa. Se ei vastanne vuosiloman ajatusta palautumisjaksona, irtautumisena työpäivän arkihuolista, mahdollisuudesta vaikkapa matkustaa "tavoittamattomaksi" mökille tai ulkomaille useammaksi viikoksi.

Lomakorvaus ja lomaoikeus myös pätkätyöläisille

Mahdollisuus lomakorvauksen ja lomaoikeuden turvaamiseen myös pätkätyöläisille on toteutunut esimerkiksi Ruotsissa metallialan sopimuksissa, joissa lomakorvaus tallennetaan ammattiyhdistyksen hallintaan lomakauteen asti.

Lomakorvauksen tilitys jokaisen palkanmaksun yhteydessä vähentäisi loman ansainneen riskiä menettää lomakorvaus. Samalla se pitäisi maksajayrityksen kiinni todellisuudessa - palkkakustannuksien kertymä olisi reaaliaikaista, kuluna lomakorvaus kohdistuisi oikein.

Lomakorvauksen tallentamisen vaikutukset

Lomakorvauksen pakollinen tallentaminen vähentäisi sekä työntekijän riskiä menettää lomakorvaus esimerkiksi työnantajan maksukyvyttömyyden (tai maksuhalottomuuden) takia ja tasoittaisi työnantajan kulujen kertymää.

Palkkaperusteisten tai laskennallisiin lomapäiviin perustuvien etuuksien kohdistuminen vastaisi vuosilomalain tarkoitusta ja kohdistuisi oikein. Myös verotuksen kohdistuminen olisi oikeudenmukaisempaa ja veron maksu ja verokertymä vastaisi paremmin verotettavan tulon todellista kohdentumista.

Lomakorvausten rahastointi olisi intohimojen kohde

Jos työnantaja olisi velvollinen tilittämään lomakorvauksen jokaisen palkanmaksun yhteydessä, tämä tulisi herättämään monenlaisia intohimoja rahastoitavan pääoman suuruuden takia. Jos kaikkien määräaikaisten (pätkätöiden) lomapalkkasumma vuoden ajalta olisi tallennettu johonkin rahastoon, sen hallinnoimisesta tulisi varmasti kiistanalainen kysymys, monet tahot olisivat valmiit ahneudenkiilto silmissä valmiit vakuuttamaan oikeuttaan tai halukkuuttaan tämän rahastoinnin hoitamiseen (ja sijoittamiseen).

Ruotsalaista mallia tuskin voisi kopioida suoraan Suomeen. Pääsääntönä voitaneen pitää sitä, että rahan ansainnut (työntekijä) on ensisijaisesti oikeutettu valvomaan ja hallinnoimaan kertyvää lomapalkkaansa. Käytännössä se merkitsisi työntekijän ammattiliittoa. Toinen organisointimalli voisi olla se, että lomapalkka tallentuisi työntekijän omaan palkkapankkiin määräaikaiselle tilille jolloin talletukseen oikeutettu voisi henkilökohtaisesti valvoa tilitysten kertymistä. Missään tapauksessa eikä työnantaja eikä hänen järjestönsä voi olla talletettujen varojen hallinnoija - pukkia ei pidä päästää kaalimaata vartioimaan.

Lomapalkan tilitysvelvollisuus kaikille pätkätyönteettäjille vähentäisi harmaata taloutta

Jos kaikkien määräaikaisten työsuhteiden palkoista olisi velvollisuus tilittää lomapalkan osuus, voisi velvoitteen laajentaa koskemaan myös ulkomaista työvoimaa ja velvoittaa myös työn teettäjä maksuvelvolliseksi palkan maksusta vastaavan työnantajan laiminlyönneistä (vuokratyövoiman käytön velvoitteiden tapaan).

Vastustusta olisi odotettavissa

Työnantajaliitot ja EVA varmaan nostaisivat metelin tästä "pääoman siirrosta" ja "kustannusten kasvusta". Järjestelmän katsottaisiin myös johtavan työnantajan lisävelvoitteisiin ja puuttuvan yrittämisen vapauteen ym. Ilmeisesti myös työntekijän/palkan ansainneen mahdollisuus paremmin kontrolloida oman palkan tilityksiä koetaan varmaan kiusallisen työnantajatahoilla.

Samoin valtionvarainministeriö varmaan valittaisi sitä "verotulojen menetystä", joka syntyisi järjestelmää otettaessa käyttöön. Verojen tilitys lomapalkan todellisen maksuajankohdan mukaan vähentäisi kyllä verokertymää ensimmäisenä vuotena mutta tasaisi sen seuraavina vuosina ja vastaisi paremmin maksuajankohdan tilannetta.

Toteutusmahdollisuudet: sopimuksilla vai lainsäädännöllä?

Tämän lomakorvausten tilitys/tallentamisjärjestelmän luominen ei käsittääkseni ole teknisesti ongelmallista. Mallin toteuttaminen työehtosopimuksilla ei liene realistista varsinkaan nyt, kun työntekijäjärjestötkin ovat hyväksyneet sopimusjärjestelmään joustoja ja paikallisen sopimukset ovat "virallisestikin" mahdollisia - toki lain ja raamisopimuksen puitteissa. Myös järjestäytymättömien työnantajien saaminen kuriin voisi olla ongelmallista.

Lainsäädännöllä toteutettuna itse tilitysvelvollisuus ei liene ongelma eikä sen valvontakaan sen enempää kuin muiden palkanmaksuvelvoitteiden valvonta. Suurempi ongelma lienee yksimielisyyden löytyminen rahastoinnin järjestämissä.

Pätkätyönkin on turvattava normaali elämä

Pätkätöistä on tullut epävarmuuden tekijä työmarkkinoilla. Lomapalkan tallettaminen ja maksu lomakauden alkaessa vakauttaisi pätkätyön tekijän taloutta ja mahdollistaisi "oikean loman", joka on tärkeä työterveyden ja myös perhe-elämän kannalta. Se korjaisi palkkasidonnaisien etuuksien (ja velvoitteiden) vääristymiä. Se vakauttaisi verotusta ja vähentäisi väärinkäytöksiä.

Pakollinen lomapalkan tilitys palkanmaksun yhteydessä ja sen tallentaminen määräajaksi (lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun) takaisi myös monen työnantajan palveluksessa oleville (esim. useampaa osa-aikatyötä tekeville) samat mahdollisuudet ansaittuun palkalliseen lomaan kuin normaalissa työsuhteessa oleville.

Jukka Vuokko

About the author: Jukka Vuokko on entinen elinkeinoasiamies, yrityskouluttaja, organisaatiosuunnittelija ja tällä hetkellä vajaatyöllistynyt kirvesmies. Vuokko on ollut akateemisena että rakennusalan luottamusmiehenä. Vuokolla on käyttäytymistieteellinen/organisaation kehittäjän ja henkilöstöhallinnon tutkinto ja elinkeinoasiamieskoulutus.Jukka Vuokko tutkii myös kuudennenaistin ja intution toimintoja ja harrastaa lifecasting-kuvanveistoa. Kotisivu on www.vuokko.info

Sign In